Mun henkilökuvaus innostus alkoi omista pojista. Jotka saikin aikansa olla mallina ennenkö siirryin ahdistelemaan aikuisia ystäviäni malleiksi. 😀 Mutta lapsikuvaus on se mistä kaikki alkoi. Kuvasin kavereiden lapsia ja sitten muidenkin. Ja lapsikuvaus on edelleenkin yks mun lempparihomma, vaikka sitä vähemmän nykyään teenkin. Mutta jotain kertoo mun innosta kuvata lapsia, on se että olen taas tänä syksynä kuvaamassa meidän paikallisen perhekerhon lapset. Innolla odotan sitä koska taas on taidot kehittyneet viime syksystä ja uusia taustoja on liuta ja ideoita miljoona 😀
Eilen pääsin kuvailemaan kahta ihanan aurinkoista pikku neitiä. Se mikä on parasta lasten kanssa kuvatessa, on lasten aidot ja peittelettömät tunteet. Ja varsinkin pienempien lasten kanssa, heitä kun ei voi ohjata mielensä mukaan vaan heidän kanssaan vangitaan ne aidot tilanteet.
Mutta nämä neidit oli huippuja ja kuvien värimaailma on jotenkin ihanan syksyinen jo.
Olen tullut siihen tulokseen että ihaniin ja tunnelmallisiin kuviin ei paljoa rekvisiittaa vaadita. Lapset ovat kuitenkin se mikä on pääosassa, joten mitä sitä turhaa ruutua täyttämään muulla. 🙂
Kiitos vanhemmille että kuvia sain täällä julkasta. Onhan nää niin ihania että pitihän näitä oikein urakalla laittaa. 🙂
Näistä tytöistä onkin jo aika monta kaverikuvaa. Aina yhtä hauskaa ottaa kahdesta touhukkaasta lapsesta yhteiskuvaa. 😀 Välillä onnistuu ja välillä ei 😀 Vai mitä ootte tästä mieltä? 😀
Ihanaa syksynalkua. Mä oon ihan innoissani. Syksy on huippu vuodenaika. 🙂
Loving this
xXx RiekkoKoo
RiekkoKoo 